Lyhyt arvio Anders Enqvistin kirjasta Tiede ja uskontoThis page was originally
created on 2003-12-05 The full URL to this page is http://www.kotiposti.net/jounivilkka/ArvioTiedeJaUskonto.htm This page is part of the Official Home Page of Jouni Vilkka (http://www.kotiposti.net/jounivilkka/) Takaisin filosofiasivulleni. |
En voi suositella: Ikäväkseni minun on todettava, että tätä kirjaa ei olisi pitänyt julkaista. Julkaisija, Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab tekee tällä julkaisulla niin sanotun "karhun palveluksen" itselleen ja kannattamalleen aatteelle yhtä aikaa. Teos nimittäin kärsii huomattavasti sekä muodollisista haitoista - joistaa julkaisijan olisi pitänyt huolehtia - että sisällöllisistä ja kirjallisista haitoista - joista kirjoittaja joutuu kantamaan vastuun. Ensin muotoseikat On selvää, että tekstiä ei ole kertaakaan oikoluettu, sillä se vilisee virheitä ja on varsin rasittavaa luettavaa jo senkin takia. Viiteluettelo on toteutettu hieman erikoisella tavalla, jota en suosittelisi, mutta pahempaa on kirjallisuusluettelon puuttuminen. Mahdollisesti hyödyllistä olisi ollut lisätä loppuun myös sisällysluettelo, ehkä henkilöille ja asioille erikseen tai sitten molemmat yhdessä. Toivottavasti tulevissa julkaisuissa nämä seikat ovat kohdallaan. Julkaisijan olisi kannattanut kyllä miettiä muutaman kerran, kannattaako ihan mitä tahansa (esimerkiksi kyseinen teksti) julkaista. Sitten pahemmat ongelmat, eli sisältö Kirjoittamista aloittaessaan pitäisi kirjoittajalle olla selvillä, kenelle kirjoittaa ja miksi kirjoittaa. Tässä tapauksessa ainakaan (tälle) lukijalle vastaus näihin kysymyksiin ei tunnu selvältä. Ainakin osittain tästä syystä tämä on huonoin lukemani ateistin kirjoittama kirja - se alentuu lähes fundamentalististen kristittyjen normaalille tasolle (mutta onneksi ei aivan). Käytetty kieli on varsin huonoa. Esimerkiksi ilmaisu "kaiken hyvän lisäksi" toistuu rasittavan usein läpi kirjan. Muutenkin puhekielisyydet, suorat kielivirheet yms. häiritsevät lukemista. Kirjan retoriikka on erittäin heikkotasoista, mikä on erityisen ikävää, koska on selvää, että sen "ansiosta" kirja aiheuttaa lukijoissaan helposti vastareaktion sen sisältöä, kirjoittajaa, julkaisijaa ja näihin assosiotuvaa väestönosaa kohtaan. Ei myöskään auta, että kirjassa on myös hämmästyttäviä asiavirheitä. Vaikka monissa kohdissa kirjoittaja onnistuu osoittamaan jonkinlaista maallikon oppineisuutta, paistaa tekstin useistakin kohdista hänen täydellinen tietämättömyytensä filosofiasta. Pahimpana etenkin kirjan lopussa esiin tuleva uskomuksen käsitteen väärin ymmärtäminen. Tiedon klassisen (filosofisen) määritelmän (eikä siis vain "uskovaisten") mukaan "tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus". "Uskomuksella" tässä tarkoitetaan vain sitä ilmeistä seikkaa, että tietääkseen jonkin asian, henkilön täytyy uskoa sitä asiaa koskeva väite. Uskomukset voivat olla tosia tai epätosia ja niillä voi olla huonot tai hyvät perustelut (tiedollonen oikeutus). Mutta uskomukset eivät ole "tosiasioita" eli faktoja. Sanoisin, että (tieteessä) fakta on sellaiseksi tiedeyhteisön tunnustama, havaittava asia tai ilmiö maailmassa. Esimerkiksi kelvannee luonnossa havaittava evoluutio (jonka evoluutioteoria mainiosti selittää, ja jota voidaan nykyään pitää siis "totena", sanan tieteellisessä eli fallibilistisessa merkityksessä). Hyvääkin kirjassa tietysti on, kuten kirjoissa yleensäkin. Olisi kuitenkin hyvä, jos tarkastelun alla olisi ollut laajempi ja edustavampi otos kristittyjen kirjoituksista ja mielipiteen ilmauksista. Kuitenkin vain harva (suomalainen) uskoo kreationistien typeriä väitteitä, useiden kuitenkin uskoessa monia sinänsä varsin uskomattomia väitteitä jumalista ja muista henkiolennoista. Tämä kirja ei kuitenkaan ohjaa ihmisiä ottamaan selvää tieteistä (tai yleisemmin: filosofiasta), eikä tyylinsä ja muiden vikojensa takia ole omiaan tarjoamaan ihmisille ajatteluun ja kyseenalaistamiseen inspiroivia mielen "pähkinöitä". |