HISTORIALLISIA KYSYMYKSIÄ

This page was originally created on 2002-07-07
Latest update: 2005-01-09

The full URL to this page is http://www.kotiposti.net/jounivilkka/HistoriallisiaKysymyksia.htm

This page is part of the Official Home Page of Jouni Vilkka (http://www.kotiposti.net/jounivilkka/)

Takaisin Filosofia-sivulleni

Filosofisiin kysymyksiin
Mielentutkimukseen liittyviä kysymyksiä
Oppihistoriallisiin kysymyksiin

 

Historiallisia kysymyksiä:

1. Euroopan taloushistoria 1000-1350
2. Keskiajan ajoituksen ongelmat
3. Kansankielinen kirjallisuus keskiajalla
4. Kaupunkivaltion synty Välimeren piirissä
5. Hellenismi ja hellenismin perintö
6. Mihin tekijöihin perustui Rooman valtakunnan mahti, rauha ja vauraus Augustuksesta Antonius Piukseen?
(Hanska ja Vuolanto: Euroopan historialliset juuret: Antiikki ja keskiaika, 2002-04-09)

1. Teatterin yhteiskunnalliset merkitykset ja niiden ilmenemismuodot Kreikassa
2. Tarkastele demokratian, filosofian ja retoriikan syntyä ja yhteyksiä toisiinsa antiikin maailmassa
3. Uskonto ja kulttipaikat Kreikassa ja Roomassa
4. Kuoleman kulttuuri Roomassa
(Mustakallio: Antiikin kulttuurihistoriaa, 2002-04-17)

1. Oliko Pietari ensimmäinen paavi? Perustele.
2. Paavius ja Rooman kaupunki. Mitä Rooma on merkinnyt paaveille ja paaviuden kehitykselle?
3. Pius XII
(Hanska: Kristuksen sijaisia maan päällä? Paavius, 2002-04)

1. Pohdi pääpiirteittäin esiteollisen kaupungin muuttumista moderniksi teolliseksi kaupungiksi Englannissa 1800-luvulla.
2. Sukupuolitauteja vastaan taisteltiin 1800-luvulla kontrolloimalla prostituutiota. Pohdi, miten ja miksi tähän ratkaisuun päädyttiin ja miten erilaisia piirteitä tämä ratkaisu sai eri maissa.
3. Miten vallitseva yhteiskuntajärjestys oikeutettiin tieteen ja tieteellisten tutkimustulosten avulla 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella (luokka, sukupuoli, imperialismi, pohdi ainakin kahta näistä)? [Tieteen vai pseudo-tieteen? Luennoitsija ei tehnyt eroa...]
(?: Modernisaatio euroopassa, 2002-04-29)

1. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on Suomen mesoliittisen kauden alkuvaiheen (Ancylusvaihe) ja loppuvaiheen (Litorinavaihe) yhteisöissä?
2. Millä tavalla Suomen rannikon ja sisämaan pronssikauden asuinpaikat asuinpaikat, hautastavat ja yhteisöjen elinkeinot eroavat toisistaan?
3. Vastaa lyhyesti
A) Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä on Lempäälän kahdella rautakautisella kalmistolla (Sarapistonmäki ja Päivääniemi)?
B) Millaisia hautaustapoja Suomessa oli käytössä viikinki- ja ristiretkiajalla?
(Petri Halinen: Suomen esihistoria -luentosarjan tentti)

1. Miten esihistoriasta saadaan tietoa?
2. a) Linnanherran valta ja sen merkitys 100-luvulta 1200-luvulle
2. b) Kristinuskon tulo Suomeen ja ensimmäinen ristiretki
3. Uuden ajan alkua pidetään "valtioiden synnyn" aikana. Miten tämä näkyy Kustaa Vaasan toimissa kuninkaana?
(Toivo: Yleisen historian P2 - Suomen historia esihistoriasta 1700-luvun loppuun)

1. Maaseudun ja kaupunkien suhde 900-1300
2. Millaista keskustelua käytiin kuninkaan oikeuksista ja suhteesta lakiin 1100- ja 1200-lvuilla?
3. Mitä pidit lukemastasi kirjasta (Reynolds: "Kingdoms and Communities in Western Europe 900-1300)? (Perustele! - tietenkin)
(Katariina Mustakallio: kirjatentti)

A. Antiikki:

1) Isän vallan ja vaikutusvallan vaihtelut tasavallan ajan Roomasta keisariajalle
2) Kahdentoistataulun laki roomalaisen perhe-elämän säätelijänä
3) Vaimon ja äidin asema roomalaisessa perheessä
4) Roomalaiset avioliittomuodot ja niiden yhteiskunnalliset merkitykset
B. Keskiaika:
1) Avioliittoinstituutio keskiajalla
2) Infantia
3) Lasten koulutus keskiajalla
(Mustakallio ja Hanska: Perhe antiikin Roomassa ja keskiajalla -luentosarjan tentti)

1. Eri yhteiskunnalliset ryhmät Johannes von Winterthurin kronikassa (jaettu artikkeli)
2. Analysoi seuraavaa [jaettua] tekstiä luennoilla käytetyn mallin mukaisesti. Mieti myös mitä tutkimuksen kannalta mielenkiintoisia teemoja tekstistä nousee esille.
(Hanska: Historian hyötykäyttö, luentotentti)

  Jardine:
1. Renessanssin taloudelliset perusteet.
2. Vallan manifestaatio ja taiteen merkityksen nousu.
3. Uudet ylellisyystuotteet ja niiden merkitys renessanssiajalla.
(Mustakallio: Vapaa-aika ja kulutus; 2004-06-17)

Thesleff & Sihvola:
1. Pythagoralaisuus ja sen jälkivaikutus filosofiassa.
2. Aristoteleen oppi rationaalisesta sielunosasta.
3. Uusplatonismi Rooman valtakunnassa.
(Mustakallio: Tiede; 2004-06-17)

Hietaniemi + Huizinga:
1. Missä mielessä voimme keskiaikaisesta yhteiskunnasta puhuttaessa käyttää feodalismikäsitettä? Mitä ongelmia se tuo tullessaan?
2. Kirjoita analyysi Huizingan "metodista" ja tyylistä ja pohdi, miten hän perustelee käsitystään myöhäiskeskiajasta keskiajan syksynä.
(Mustakallio: A2F1 - kulttuurien yhteydet; 2004-07-22)

Lehtonen + Hämeen-Anttila:
1. Maailmanlopun ajatus länsimaisessa traditiossa.
2. Arabialaisen kulttuurin synty ja kehitys.
3. Islamin oppi.
4. Miten ja miksi islam menestyi ja laajeni Välimeren piirissä?
(Mustakallio: A2F2 - Uskonto; 2004-08-12)







Oppihistoriallisia kysymyksiä:

1. Mitä perusteita on markkinoida Nordinin teosta "järjen seikkailuina"? Onko filosofian historia esitettävä myyvänä kertomuksena?
2. Mikä tekee ensimmäisistä esisokraattisista filosofeista leimallisesti rationalisteja?
3. Järjen merkitys postmodernissa diskurssissa
4. Esitä kriittisiä huomioita Nordinin teokseen
(Sarsila: Aate- ja Oppihistorian P4, Ihminen ja kulttuuri, 2002-05-18)

1. Sfinksi keskustelukumppanina Kleinin teoksessa. Hahmottele Sfinksin muotokuvaa. (Kreikkalaisessa mytologiassa Sfinksi oli arvoituksia esittävä hirviö, joka teki itsemurhan, kun Oidipus osasi vastata oikein.)
2. Matematiikkaa pitää joku liikkumatonta, muuttumatonta, koskevana tietona tai tieteenä. Miten lienee Ossermanin laita? Otsikoi.
3. Väärennöksistä vallan instrumentteina
(Sarsila: Aate- ja Oppihistorian P6, Näkökulmia, 2002-06-26)


1. Sosiobiologian ihmiskäsitys (Wilson) ei humanistia innostane - Mutta voiko sitä silti perustella?
2. Oswald Spengleriä pidetään yleensä pessimistinä. Perusteluja puolesta ja/tai vastaan?
3. Luonnontieteeseen perustuva kulttuuri Snown mukaan
(Sarsila: Aate- ja Oppihistorian P6, Näkökulmia)


1) Kognitiiviset arvot (Laudan)
2) Positivismin mukaan tiede on arvovapaata - tai on sitä ollakseen "tiukan empiiristä tutkimustoimintaa". Positivistien vastustajat puhuvat tieteen kiertämättömästä arvosidonnaisuudesta. Mikä erityinen suhde koskee Laudanin mukaan tiedettä ja arvoja?
3) Edistys luonnontieteissä ja humanistisissa tieteissä
(Sarsila: Aate- ja Oppihistorian P3, Erityistieteiden historiaa)


1. Kreikan sofistien moraalia ja tietoteoriaa koskevat käsitykset (400-luvulla)
2. Hobbes (?)
3. Aistihavainnon merkitys Kantin filosofiassa
4. Kierkegaard ja kristinusko
(Sarsila, Aate- ja oppihistoriaa, tentti kirjasta "Nordin: Filosofian historia. Länsimaisen järjen seikkailu Platonista postmodernisteihin")

1. Tarkastele kreikan filosofian suhdetta uskontoon tai uskonnollisiin käsityksiin
2. Monismi joonialaisessa luonnonfilosofiassa
3. Demokritoksen maailmankuva
4. Sokrateen ja ateenalaisen demokratian suhteesta
5. Logos Herakleitoksella
6. Vertaile Platonia ja Aristotelesta
7. Hedonismista Kreikan filosofiassa
8. Stoan moraalioppi
9. Jumalan paikka filosofiassa
10. Tarkastele itse valitsemiasi gnostilaisia tai uusplatonistisia teemoja
11. Filosofian ja retoriikan suhteesta
(Sarsila, aiheita kirjoitelmiin Kreikan filosofian kurssia varten)

1. "Vasta antiikin Kreikasta - eikä mistään muualta - voimme alkaa seurata vapaan filosofian tarinaa." Kommentoi väitettä
2. Logos Herkleitoksen mukaan
3. Luennehdi lyhyesti joko Demokritoksen materialismia tai Platonin idealismia (tai vertaile niitä toisiinsa)
4. Kreikan filosofiasta elämänfilosofiana (esim. Sokrateen, sokraattisten koulukuntien, stoalaisten ja epikurolaisten pohjalta). - Mitä elämänfilosofia on tai mitä se voi olla? Mihin se pyrkii? Onko sillä jokin suhde uskontoon?
(Juhani Sarsila: Kreikan filosofia -kurssin tentti)

1. Rooman keisariajan kristologisia käsityksiä.
2. Mitä tiedetään yliopisto-opetuksen metodeista ja sen tasosta keskiajalla?
3. "Keskiajan lopulla yliopistot olivat kangistuneet (toivottamasti) kaavoihinsa."
Tarkastele väitteen pätevyyttä.
(Sarsila: OPHIP1; 2003-06-17)

1. Induktio.
2. Esittele joko (a) Volta, tai (b) Galvani.
3. Tarkastele lyhyesti kaupunkihistoriaa sähkön käytön näkökulmasta.
4. Voiko sähkön katsoa osaltaan lisänneen ihmisten tasa-arvoisuutta sitten, kun sähkö vaikuttaa niin suuresti ja monin tavoin [kuin?] modernissa elämänmuodossa?
(Sarsila: Sähkötekniikan historia [teos: Lindell, Ismo]; 2003-09-20)

1. Mitkä olivat 1800-luvun loppupuolella (1875) sähkön tunnetut kolme olomuotoa? Edison teki tuohon aikaan kokeita, joiden perusteella näytti siltä, että oli löydetty sähkön neljäs olomuoto - mikä?
2. Mikä oli ns. Voltan patsas?
3. Mitä tarkoitettiin 1800-luvulla käsitteillä intensiteettisähkö ja kvantiteettisähkö?
4. Selitä kolme eri tapaa, joilla valon nopeutta pyrittiin mittaamaan 1600-1800 -luvuilla.
5. Yhdistä seuraavat henkilöt ja asiat:
a) René Descartes
b) Oliver Lodge
c) Ole Römer
d) Aloisio Galvani
e) Thomas Seebeck
f) David Hughes
1) valon etenemisnopeus
2) sähkömagneettiset aallot
3) mikrofoni
4) valon taittuminen
5) animaalinen sähkö
6) lämpösähköpari
(Risto Mikkonen [Tampereen Teknillinen Yliopisto]: sähkötekniikan historia; 2003-10-13)

1. Maailmankuvan ja -katsomuksen suhteesta esim. Singerin pohjalta.
2. Mitä argumentteja voi esittää sen käsityksen tueksi, että tiede jo oman luonteensa vuoksi edistyy?
3. Comte.
4. von Wrightin käsitys teknologiasta.
(Sarsila: OPHIP1: "Tiede ja maailmankuva"; 2003-07-08)

1. Mistä voi tietää, miten ihmiset ovat suhtautuneet tekniikkaan eri aikoina?
2. Mitkä ovat mentaalihistorian metodit ja tavoitteet? Ja onko mentaalihistoria jossakin olennaisessa mielessä tieteellistä?
(Sarsila: OPHIP5: "Tekniikan historia"; 2003-07-08)