Gender - Sosiaalinen Sukupuoli

This page was originally created on 2002-02-16
Latest update: 2002-11-16

LISÄYS / KOMMENTTI LOPUSSA

The full URL to this page is http://www.kotiposti.net/jounivilkka/StupidGirls.htm

This page is part of the Official Home Page of Jouni Vilkka (http://www.kotiposti.net/jounivilkka/)

Takaisin Filosofia-sivulleni
Tutustu luentopäiväkirjaani kurssista Tieto, tietäminen ja sukupuoli

Naisista ja typeryydestä

Otsikon ja sivun johdannon perusteella voisi olettaa, että aion tässä todistaa vääräksi väitteen naisten typeryydestä verrattuna miehiin. Jos lukija tätä odottaa, seuraava varmaankin yllättää hänet: naiset ovat tyhmempiä kuin miehet. Jokainen edes hieman feminismistä vaikutteita saanut varmaan hermostui jo tuon luettuaan, mutta kehotan lukemaan hieman edemmäs, ennen asenteen muodostamista. En todellakaan tarkoita, kuten johdannosta pitäisi jo ilmetä, että naiset biologisessa mielessä olisivat miehiä tyhmempiä. Tarkoitan, että henkilö, joka omaksuu sosiaalisen naiseuden kritiikittä ja pyrkii elämään sen mukaisesti, on tyhmempi kuin henkilö, joka omaksuu "ensimäisen sukupuolen", eli mieheyden. Näin on ainakin sillä oletuksella, että - kuten usein sanotaan - naiset ovat alisteisessa, joskus jopa sorretussa asemassa miehiin verrattuna. Miksi ihmeessä kukaan alistuisi vapaaehtoisesti? Miksi kukaan omaksuisi alistajan ylläpitämän roolijaon? Näin kuitenkin suurin osa ihmisistä kokoajan tekee - myös miehet. Kuinka moni miehistä todella on tietoisesti valinnut mieheyden? Ääliöt (kuten eräs tunnettu suomalainen vapaapainija/nyrkkeilijä/bodari/tms), jotka elävät Tosimiehen (siis macho pellen) roolia, tuskin ovat koskaan kyenneet kyseenalaistamaan sukupuoli-käsitystään (mahdollisesti lihasten kasvua parantavat aineet vaikuttavat heikentävästi ajattelukykyyn, mikä tietysti tätä saattaa osaltaan selittää). Mutta miehet eivät (yhteiskunnallisella tasolla) ole ainakaan naisten alistamia, joten vaikka miehet ovatkin tyhmiä, naiset ovat vieläkin tyhmempiä. Ihmiskunta yleensäkin on varsin tyhmää sakkia, kuten tämän perusteellakin jo voi huomata.

Olin aiemmin ajatellut kirjoittaa otsikolla "Tytöistä ja typeryydestä", koska tytöt ovat vielä naisiakin tyhmempiä. Tämä on lähinnä iästä johtuva seikka: ajattelua voi oppia vain vanhetessaan (tästä ei seuraa, että vanhukset olisivat erityisen älykkäitä - yleensä he eivät ole). Kuitenkin tytöissä, paremmin kuin aikuistuneissa naisissa, näkyvät tiettyt typeryyden merkkit helpommin. Itse asiassa nyt pääsen kiinnu alkuperäiseen inspiraationi aiheuttajaan, nimittäin tupakan polttoon. Mielestäni se on varsin typerä tapa. Kuten Juha Varto jossain vihjaisi, ilmeisesti yksi sen suosion syistä suomalaisten keskuudessa on se, että tämä kansa ei ole koskaan tiennyt, mitä käsillään tekisi. Tupakka ja sen TV:n ja elokuvien kautta levitetyt käyttöohjeet (jotka ovat niin helppoja usein nähtyjä, että jokainen tampiokin ne oppii, jos haluaa) antavat nyt näille käsille jotain tekemistä. Tupakkaa polttamalla voi tuntea itsensä cooliksi, eikä tarvitse enää nolona ihmetettä, mihin kätensä työntäisi.

Tytöille, koska he ovat, tai ainakin haluavat olla, sosiaalisten odotusten (joita he eivät osaa kyseenalaistaa) takia poikia sosiaalisempia, tupakka on tärkeämpi. Se on kuin mummojen kahvikuppi, sosiaalisen toiminnan (turhanpäiväisen paskan jauhannan) mahdollistava väline. Koulun nurkalla voi varmaankin seistä muiden tyttöjen kanssa höpisemässä ilmeisesti vain, jos samalla polttaa ylikansallisen yhtiön tavaramerkkiä (miksei mieluummin vaikka USAn lippua:?)

Tämä toiminta vaikuttaa mielestäni kuitenkin paradoksaaliselta juuri tyttöjen käytöksenä. Tytöthän (taas sosiaalisten odotusten; sekä tietysti "biologisen imperatiivin", eli lisääntymisvietin takia) pyrkivät näyttämään ja vaikuttamaan miellyttäviltä: he ostavat muotivaatteita ja kai korujakin, käyvät kampaajalla ja tietysti meikkaavat. Ja usein tuloksena onkin miellyttävää katseltavaa. (Mutta entä kuunneltavaa? Siitä en sano tässä tätä vihjausta enempää.)

Mutta mitä he seuraavaksi tekevätkään? Työntävät inhottavan savuttimen suuhunsa, syljeskelevät kaduille sen kuvottavan jälkimaun ja suun täyttävän nokikelmun takia, heittelävät savukkeiden tumppeja mihin sattuu ja alkavat polttamisen vääjäämättömänä seurauksena haista pahalta. Lisäksi tupakka "vanhentaa" ihoa ja kellertää ihon lisäksi myös hampaita. Vaikka nämä viimeisiksi mainitut "saavuttaisikin" vasta jonkin aikaa tupakoimista "harrastamalla", ensin mainitut saavuttaa kyllä jo ensimmäisellä kerralla. Ja vaikutus kyllä kumoaa heidän edellä mainitut pyrkimyksensä vaikuttaa miellyttäviltä, saaden aikaan vieläpä vastakkaisen vaikutuksen. Tämä ristiriitainen toiminta vaatii jo kohtalaisen suuren luokan typeryyttä tai ainakin ajattelemattomuutta. Koska pojat harvemmin tekevät juuri mitään (ainakaan samassa mittakaavassa) vaikuttaakseen vastaavalla tavalla miellyttäviltä, ei heidän käytöksensä ole heidän polttaessaan samalla tavalla ristiriitaista. Sitä paitsi tyttöjen osuus polttajista on selvästi suurempi. Joten tytöt ovat poikia tyhmempiä. Q.E.D.

En väitäkään, että yllä käytetty päättely olisi pätevää, vaan myönnän sen ilmiselvän "poliittisen" tarkoituksen. Uskon kuitenkin, että vaikka tytöt eivät poikia tyhmempiä olisikaan, ovat he silti tyhmiä - ja että yllä mainittu ristiriitainen käyttyminen on varsin vaikeasti ymmärrettävää ja typerää.

2002-11-16: Päätin lisätä yllä olevaan jonkinlaisia selityksiä.

Ensinnäkin, kyseessä on poliittinen, eli muiden toimintaan vaikuttamaan pyrkivä kirjoitus. Tästä syystä se on tarkoituksenmukaisesti poleeminen - pyrin tällä retoriikalla saamaan aikaan pääasiassa kaksi asiaa: (1) että lukijat lopettaisivat tupakan polton ja (2) että he myös kyseenalaistaisivat "luonnollisena" näyttäytyvät sukupuolikäsitteensä.

Vaikka luulin tekeväni asiani melko selväksi, en ole välttämättä kovinkaan hyvin tavoitteissani onnistunut. Niinpä yritän selvittää hieman tarkemmin, mistä on kysymys - vaikka tämä tuntuukin jo rautalangan vääntämiseltä.

Sanoin "johdannossa" yllä, että puhun ainoastaan sosiaalisesta sukupuolesta, eli gender, en biologian (siis biologiatieteen) sukupuolikäsitteestä, eli sex. Jälkimmäinen on sumea tieteellinen käsite; se on yleistys, jota tarvitaan tutkittaessa suvullista lisääntämistä yms. Toinen biologinen käsite, jonka olen yllä maininnut, on "biologinen imperatiivi" (termin olen kuullut vain X-Files sarjan Fox Mulderilta, joten en tiedä tunnetaanko sitä juuri missään; se on kuitenkin hyödyllinen). Se tarkoittaa sitä evoluution jokaiseen organismiin asettamaa periaatetta, joka pakottaa organismin tavoittelemaan lisääntymistä. Oikeastaan pitäisi puhua geeneistä: jos tietty geeni ei aiheuta fenotyypissään lisääntymistä, se tuhoutuu nopeasti. Biologinen imperatiivi ei kuitenkaan (ilmeisesti) pakota ainakaan ihmisiä mihinkään tiettyyn sukupuolikäyttäytymiseen, vaan seksuaalisuus suodattuu kulttuurin läpi yksilökäyttäytymiseksi.

Ja seksuaalisella käytöksellä on vahva yhteys myös sukupuolirooliin, siis "genderiin", joka on sosiaalisesti konstruoitu malli siitä, mitä on olla vaikkapa "nainen". En voi painottaa liikaa sitä seikkaa, että "naiseus" on todellakin sosiaalinen konstruktio. Biologin kannalta kiinnostavaa voi olla vaikkapa eliön kromosomien yhteys sen sukupuolielinten muodostumiseen ja sitä kautta munasolujen ja siittiöiden toimintaan lisääntymisessä. Tällä ei ole juurikaan tekemistä tavallisesti käytetyn sukupuolikäsitteen kanssa. Kun me maallikot näemme jonkun sukupuolistettuna (ja näin me todellakin teemme), eli vaikkapa naisena, näemmekö tämän yksilön silloin "munasolujen tuottajana" tai "xx-sukukromosomisena"? Tuskinpa.

Tavanomainen, surkea arki-"ajattelumme" on taipuvainen dikotomiseen ja essentialistiseen käsitysten muodostukseen. Tämän seurauksena on vaikea ymmärtää, että monet ("luonnollisetkin") ajatuksemme ovat sosiaalisesti konstruoituja. Meidän täytyy kyseenalaistaa "luonnollinen" ja kaikki muukin, pyrkiessämme parempaan ja oikeampaan ajatteluun. Esimerkkinä tällaisesta pyrkimyksestä on sukupuolen kyseenalaistaminen.

Esitin yllä argumentin, joka kulki jotakuinkin näin:

1. Alistetun aseman valitseminen on tyhmää.
2. "Naiset" ovat alistettuja.
3. "Naiseus" on valittavissa.
4. Siis henkilö, joka valitsee "naiseuden", on tyhmä.

Joku voi nyt ajatella, että henkilön pitäisi siis valita "miehuus", mutta tämä on täysin väärä ja perusteeton johtopäätös, joka seuraa dikotomisesta jaosta naiseuden ja miehuuden välillä - nämä nähdään ainoina vaihtoehtoina. Ne eivät ole sitä edes biologisessa mielessä, mutta tärkeämpää tässä on muistaa, että nyt puhummekin sosiaalisesta sukupuolesta. Silloin tietyn, annetun "naiseuden" valinta olisi sama kuin kristityn propagandistin väitteen, että "ateisti on sellainen (ääliö), joka uskoo, että jumala ei ole olemassa" hyväksyminen. Ei ketään voi pakottaa hyväksymään tällaista määritelmää ateismista. Eikä ketään voi pakottaa hyväksymään annettuna sukupuoltaan (gender). Ei ole mitään pakkoa hyväksyä edes annettuja (dikotomisia) vaihtoehtoja ("olet joko mies tai nainen").

Itse asiassa, tavoitteeni on kartesiolainen. Haluan tehdä selväksi, että alistuminen oman sukupuolensa määrittelylle on todellakin jo sekin alistumista. Jokainen ihminen on, halusi tai ei, yksilö. Miksi yksilön pitäisi identifioitua mihinkään ryhmään, edes sukupuoliryhmään? Emmekö voisi edes yrittää ylittää tällaisia mielivaltaisia (tai vielä pahempaa, sosiaalisia) rajoja ja pyrkiä näkemään yksilöitä tuon konstruoidun mielikuvaryppään takana? Vai olemmeko todellakin pysyvästi alistettuja niihin muotteihin, joihin yritämme toisiamme koko ajan pakottaa?

Tyttöjä pidin erityisen selvästi gender-rooleihin alistettuina, joten yritin ravistella heitä tupakanpolton kautta. Se on mielestäni hyvä esimerkki ristiriitaisista sosiaalisista paineista, joihin ihmisiä pakotetaan. "Sosiaaliset odotukset" (mainio kirosana) sisältävät esimerkiksi tyttöihin (gender "naiseuden" alakategoria) kohdistuvan vaatimuksen, että heidän pitäisi olla kauniita tai "huoliteltuja" ulkonäöltään, millä tarkoitetaan tiettyä "sopivaa" pukeutumista, meikkaamista, yms. Kuitenkin tupakointi, mainiosti "kapinallisena" markkinoituna, on saavuttanut merkittävän aseman kulttuurissamme erityisesti tyttöjen keskuudessa. Luulen, että tämä saattaa johtua sosiaalisesta odotuksesta, että tyttöjen pitäisi olla sosiaalisia. Yhdistyneenä teinityttöjen epävarmuuteen ja siihen suomalaiseen ongelmaan, etteivät tämän eleettömän kulttuurin edustajat tiedä, mitä käsillään (etenkin hermostuneina) tekisivät, se johtaa koulussa tyttölauman kokoontumiseen tupakkapaikoille. Kuitenkin tupakointi on epämiellyttävä tapa (on kai turha sanoa, että kyse on "vain" omasta mielipiteestäni) ja aiheuttaa (siis ainakin minun ja ehkä muidenkin tupakoimattomien) ns. "ällötystä" - se siis vähintäänkin negatoi meikkaamalla yms. tavoilla mahdollisesti aikaansaadun vaikutuksen. Jos näin on (päättelyn premissejähän ei ole koskaan pakko hyväksyä - tämänkin pitäisi olla itsestään selvää), on näiden kahden tavan noudattaminen ristiriitaista. Ristiriitaisuus on irrationaalista - yllä olevassa kirjoituksessa sanoin sitä "tyhmäksi".

Haluan vielä painottaa kirjoitukseni lopussa mainitsemaani, mutta liian vähälle huomiolle jäänyttä näkemystäni: ihmiset ovat yleensäkin tyhmiä ja irrationaalisia. "Ihminen on jotain, mikä täytyy ylittää," tai jotain. En väitä, että kaikki "tyttöyden" omaksuvat henkilöt, esimerkiksi, olisivat tyhmempiä, kuin ihmiset keskimäärin (itseasiassa tyttöyttä voi käyttää hyväkseen LaVeyn opetusten mukaisesti esimerkiksi urakehityksen tehostamiseen; tämähän olisi selvästi rationaalista toimintaa). Minua ei paljon vähempää voisi kiinnostaa, kuka on tyhmempi kuin kuka, tai muukaan tällainen turha suunsoitto. Tarkoitus on saada aikaan kehitystä, pyrkimystä ylemmäs ja kohti parempaa (ikuisesti itsensä ylittäen). Kyseenalaistamisen kautta voi aiemman kumoten päästä hieman ylemmäs. Tästä filosofiassa on kysymys, ennen muuta. Kartesiolainen metodinen epäily on mahdotonta, mutta tavoitelkaamme tätä ihannetta kuitenkin, niin kuin filosofisankarin kuuluukin, vailla toivoa onnistumisesta.